Pentti Hietanen ja Tarja Turunen Porvoon Taidetehtaalla.

Perjantaina ehdin katsoa kaksi erää jääkiekon MM-kisojen ensimmäistä ottelua, jossa pelasivat Suomi ja USA. Sen jälkeen lähdin konserttiin Porvooseen ja seurasin konsertin alkuun asti ottelua Ilta-Sanomien live-seurannasta. Suomi aloitti vahvasti ja teki johtomaalin, mutta toinen ja kolmas erä mentiin USA:n komennossa ja USA voitti ottelun 4 - 1. Viime vuoden MM-kisojen kultamitalistin  Suomen pitää nyt parantaa peliään roimasti, jotta se pääsee edes semifinaaleihin.

Tarja Turusen ja Pentti Hietasen Kaunotar & Kulkuri -konsertti järjestettiin Porvoon Taidetehtaalla. Konserttia oli jouduttu siirtämään kaksi kertaa koronan takia ja nyt se vihdoin toteutui. Koska Antti oli jo aikaisemmin ilmoittanut katsovansa jääkiekko-ottelun loppuun, Jarkko oli lupautunut konserttikaveriksi. Ohjelmisto oli mielenkiintoinen, muun muassa tangoa, rokkia, musikaali- ja viihdesävelmiä. Aivan erityisesti mieleen jäivät Tarja Turusen laulama Satumaa-tango, joka sai aikaan kylmät väreet sekä Pentti Hietasen laulama laulu Jesus Christ Superstar -musikaalista. Myös musikaaleista Evita,  Chess ja Oopperan kummitus kuultiin upeat esitykset. Kokonaisuuden kruunasi konsertin päätteeksi kuultu duetto Oopperan kummituksesta. Olen kuullut sen aikaisemminkin Turusen ja Hietasen esittämänä muutamia vuosia sitten vappukonsertissa Musiikkitalossa, ja silloinkin se jäi mieleen vahvasti.

Kumpikin illan esiintyjistä on kokenut rokkari, vaikka useimmiten heidän ohjelmistonsa onkin enemmän klassisen ja viihdemusiikin alueella. Tarja Turunen lauloi klassisen laulun opintojensa jälkeen sinfonista metallia esittävässä Nightwish-yhtyeessä ja Pentti Hietanen puolestaan aloitti uransa rokkarina ja siirtyi myöhemmin myös klassisen laulun pariin.

Esiintyjäjoukko, myös viiden hengen orkesteri, oli aivan huipputasoa ja tilaisuuden tunnelma oli miellyttävä ja hauska. Yleisö myös osoitti, miten suuresti se arvosti kuulemaansa ja näkemäänsä; kahteen kertaan esiintyjille osoitettiin suosiota seisomaan nousten. Tämä konsertti oli poikkeuksellisen suuri ja mieleen jäävä elämys.

 

Albert Edelfelt, Omakuva vuodelta 1874, jolloin Edelfelt oli 20-vuotias.

Erittäin suosituksi osoittautunut Edelfelt-näyttely avautui Ateneumissa viikko sitten, ja lauantaina Porvoon Kulttuurinystävät järjesti sinne bussimatkan. Minä pääsin kyytiin Söderkullasta. Bussi vei meidät Ateneumin eteen ja haki sieltä sovittuun aikaan kotimatkalle. Näyttely oli hieno ja vaikuttava katsaus Albert Edelfeltin taiteeseen, joten kirjoitan siitä erikseen.

Lauantai-iltana katsottiin tosi jännittävää Suomi - Saksa -jääkiekko-ottelua, jonka Suomi onneksi voitti 4 - 3, vaikka välillä näyttikin huolestuttavalta. Kun Euroviisut alkoivat, ottelu oli vielä kesken, joten aluksi katsottiin molempia vuorotellen. Käärijän saavuttama hopeasija on Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras sijoitus Euroviisuissa ja hieno saavutus. Käärijän on sanottu sulattaneen ihmisten sydämet ja yhdistäneen suomalaiset. Hänen esittämänsä Cha Cha Cha on noussut Spotifyn maailmanlistan ykköseksi ja Ruotsinkin Spotifyn listalla Cha Cha Cha on ykkönen.

Äidin kuolemasta on nyt vähän yli kaksi kuukautta. Sunnuntaiaamuna herätessä tuli ensimmäisenä mieleen surullinen ajatus, että enää en voi mennä äitiä tervehtimään niin kuin aikaisempina äitienpäivinä on ollut tapana. Äitienpäivälounas nautittiin Jarkon ja Gian perheen ja Gian vanhempien kanssa. Jarkko valmisti burgundinpataa ja jälkiruoaksi paahtovanukasta. Päivä oli aurinkoinen, ruoka maistuvaa ja seura mitä mukavinta. Illalla katsoin kotona hs.fi:n tarjoaman striimatun Cantores Minoresin äitienpäiväkonsertin.