Yöllä oli satanut, ja aamulla maa oli vielä märkä ja taivas oli paksun pilvikerroksen peitossa. Aamulla ei kuitenkaan satanut, mutta koska hotellin terassilla kaikki oli märkää ja sääkin oli viileä, söimme aamiaisen sisätiloissa. Aamiaisen jälkeen lähdimme Antin kanssa tutustumaan Moulin du Calanquet – oliivinviljelytilaan, jossa myös puristetaan oliiviöljyä ja valmistetaan tapenadeja ja muita oliivituotteita. Tilan isäntäpari Anne ja Gilles Brun istuttivat vuonna 1999 tilalle 10 000 oliivipuuta ja aloittivat vuonna 2000 oliiviöljyn tuotannon St.-Remy-de-Provencessa.

P1040526.JPG

Katsoimme aluksi tilan myymälässä filmin, jossa näytettiin, miten oliiveista valmistetaan oliiviöljyä. Sen jälkeen maistelimme tilan viittä eri oliiviöljyä ja yhtä sekoitusta. Paikan isäntä kertoi meille, että hyvä oliiviöljy täytyy aina maistaa lusikalla eikä niin, että leivänpala kastetaan öljyyn, koska leivänpala saa huononkin oliiviöljyn maistumaan hyvältä. Hyvästä oliiviöljystä jää myös kurkkuun lievä pippurinen jälkimaku. Maistelimme oliiviöljyjen lisäksi oliiveista valmistettuja tapenadeja ja ostimme oliiviöljyä kotiin vietäväksi.

Oliiviöljytilalta jatkoimme matkaa Les Baux de Provencen kaupungin suuntaan. Tie kiemurteli melko korkealle kukkulalle, josta oli komeat näkymät sekä Les Baux de Provencen kaupunkiin että Chateau des Bauxin linnaan. Les Baux de Provencea pidetäänkin yhtenä Ranskan kauneimmista kaupungeista. Katselimme ja kuvasimme kaupunkia ja linnaa ja lähdimme ajamaan alas kaupungin suuntaan. Sen lähistöllä kaikki parkkipaikat olivat kuitenkin täynnä ja liikenne oli melkoinen, joten emme jääneet odottamaan mahdollisen parkkipaikan vapautumista vaan ajoimme hotellillemme, kun sadekin alkoi juuri silloin.

P1040592.JPG

Les Baux de Provence.

P1040588.JPG

Chateau des Bauxin linna.

Söimme eiliseltä piknikaterialta jääneet ruoat ja lähdimme Outin ja Tompan ja lasten kanssa kahville St.-Remy-de-Provencen keskustaan. Sielläkin oli vaikea löytää parkkipaikkaa, mutta lopulta löysimme vapaan parkkipaikan ja kahvilan, josta me aikuiset saimme kahvia ja lapset jäätelöä. Asiakaspalvelu tässä kahvilassa oli aivan surkeaa, tuntui kuin asiakkaat olisivat häirinneet kahvilan kahden miespuolisen työntekijän rauhaa. Koska ulkona satoi melkein kaatamalla, emme viitsineet kuitenkaan lähteä etsimään parempaa palvelua jostain toisesta kahvilasta.

Illalla menimme syömään eiliseen ruokapaikkaan, koska sieltä tiesimme saavamme hyvää ja asiakasta arvostavaa palvelua ja tällä kertaa myös ruoka oli aivan erinomaista. Me otimme Outin kanssa tartar-pihvit, jotka olivat huippuhyviä, samoin olivat Antin, Tompan ja Alexin entrecote-pihvit ja Saran hampurilainen.