DSCN3623.JPG

Eilen lauantaina osallistuimme Floridan Laulumiesten perinteiseen gaalaan. Floridan Laulumiehet on 47-vuotias mieskuoro, jonka johtajana on aikanaan toiminut muun muassa viime vuonna 93-vuotiaana kuollut säveltäjä, kapellimestari ja basisti Erik Lindström. Lindström vietti jossain vaiheessa elämäänsä talvia Floridassa, ja 1970-luvulla hän myös toimi Floridan Laulumiehet -kuoron varajohtajana. Kuoro on juuri saanut uuden johtajan, Hootenanny Triossakin laulaneen Keijo Räikkösen ja tuntuu, että kuorossa on nyt aivan uudenlaista draivia.

Kuoron tuplakvartetti aloitti illan laulamalla A. Härtelin Sua tervehdin ja E. Hermesin Metsämiehen juomalaulun, kuoron jäsen Esko Airikka lauloi Nadirin romanssin George Bizetin oopperasta Helmenkalastaja ja kuoronjohtaja Keijo Räikkönen lauloi Ludwig Fischerin säveltämän Syvällä kellarissa. Kuoro esitti muun muassa Erik Lindströmin säveltämän Florida-humpan, Heikki Aaltoilan Akselin ja Elinan häävalssin, Usko Kempin Lennä mun lempeni laulu ja konsertin päätteeksi Jean Sibeliuksen Finlandian. Konsertin ohjelmisto oli monipuolinen ja laadukas.

Laulumiesten kuoron jäsenet tarjoilivat gaalan vieraille illallisen, jossa alkuruokana oli waldorf-salaatti, pääruokana porsaan sisäfilettä lisukkeineen ja jälkiruokana kahvia sekä tuulihattuja ja suklaata. Ilta sujui hauskasti mukavassa seurassa.

DSC02062.JPG

DSC02059.JPG

Tänään menimme jo ennen kymmentä Lake Worthiin katsomaan Street Painting Festival  -katumaalaustapahtumaa, joka jäjestettiin nyt  22. kerran. Paikalle odotettiin kahden festivaalipäivän aikana tulevan satatuhatta katsojaa ja kuusisataa taiteilijaa. Festivaalipaikka oli Lake Avenue ja Lucerne Avenue -kaduilla, jotka oli suljettu Lake Worthin keskusta-alueella liikenteeltä. Näille kaduille  katutaiteilijat tekivät pastelliväreillä maalauksensa, jotka festivaalin sulkeuduttua ja liikenteen taas alettua hiljalleen pyyhkiytyvät pois.

Iltapäivällä menimme Kravis Centeriin katsomaan Donizettin koomista oopperaa Don Pasquale. Sitä ennen menimme kuitenkin Sweet Ginger Asian Bistroon, jonka löysimme netistä viimeksi, kun olimme  menossa Kravis Centeriin katsomaan musikaalia. Ravintola on lyhyen kävelymatkan päässä Kravis Centeristä ja siellä saa hyvää aasialaista ruokaa.

Don Pasquale oli hauska ooppera, kukaan ei kuollut, vaan loppuratkaisu oli kaikkien osapuolien kannalta onnellinen. Musiikki oli kaunista ja keveää, kaiken kaikkiaan miellyttävä oopperaelämys.