Maanantai 6.4., toinen pääsiäispäivä

Kuume ei tunnu hellittävän ja lauantain ja sunnuntain tapaan tämäkin päivä meni sairastaessa. Ruoka ei maistu, mikä ei sinänsä haittaa, kunhan vain muistaa juoda tarpeeksi. Mämmikin on vielä kokonaan syömättä. Ulkona näytti olevan mitä mainioin kevätsää ja lämpötilakin oli pitkästä aikaa kymmenen asteen paikkeilla. Kaksi hanhea lensi makuuhuoneen ikkunan editse Hangelby-järven suuntaan, mikä oli ilahduttava näky. Järvi taitaa kuitenkin olla vieläkin jäässä.

Päivällä surfailin television kanavilla ja Teemalta tuli ohjelma, jossa jousikvartetti quartet-labin huippumuusikot Pekka Kuusisto (viulu), Patricia Kopatchinskaja (viulu), Lilli Maijala (alttoviulu) sekä Pieter Wispelwey (sello) soittivat kamarimusiikkia Helsingin juhlaviikkojen konsertissa vuonna 2013. Kuuntelin konsertin, jonka aluksi kvartetti soitti Mozartia. Se olikin ihan mukavaa musiikkia. Toisena he soittivat Benjamin Brittenin jousikvarteton, joka sekin kuulosti ihan hyvältä. Kolmanneksi soitettu George Crumbin Mustat enkelit, kolmetoista kuvaa pimeästä maasta ei ollut minun makuuni. Soittajat käsittelivät kyllä taitavasti soittimiaan ja saivat niistä aivan uskomattoman määrän erilaisia ääniä aikaiseksi, mutta ei se oikein musiikilta kuulostanut. George Crumb on 85-vuotias yhdysvaltalainen nykytaidemusiikin säveltäjä, jonka sävellyksissä on käytetty poikkeuksellisia tekniikoita. Niitä näkyi tässäkin esityksessä.

PICT0487.JPG

Sunnuntai 5.4., ensimmäinen pääsiäispäivä

Kuumetta oli edelleen heti aamusta alkaen enkä jaksanut tehdä mitään koko päivänä. Astrid Lindgrenistä kertova dokumentti oli sen verran kiinnostava, että sen jaksoin katsoa tänään, ensin Yle Areenalta toisen osan ja iltapäivällä televisiosta suorana kolmannen osan. Kun tämä kolmiosainen Astrid-dokumentti esitettiin Ruotsin televisiossa viime vuoden joulunpyhinä, sitä katsoi parhaimmillaan 1,4 miljoonaa ruotsalaista. Ruotsalaiset ovatkin hyvin ylpeitä Astridistaan. Astrid Lindgren ei saanut Nobel-palkintoa, vaikka monien mielestä hän olisi sen ansainnut. Hän sai kuitenkin lähes neljäkymmentä palkintoa ja huomionosoitusta. Vanhemmiten Astrid Lindgrenistä tuli yhteiskunnallisesti hyvin aktiivinen ja otti kantaa moniin näkemiinsä yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Astrid Lindgren kuuluu maailman kahdentoista luetuimman kirjailijan joukkoon ja hänen kirjojaan on käännetty lähes 80 kielelle ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 80 miljoonaa kappaletta. Hänen satuhahmojaan ovat muun muassa Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Veljeni Leijonamieli ja Ronja Ryövärintytär. Astrid oli käynyt konttoristikoulun ja hän kirjoitti kaikki kirjansa pikakirjoituksella ja vasta valmiin tarinan hän kirjoitti koneella. Astrid Lindgren kirjoitti yhteensä 53 teosta vuosina 1944 - 1993. Useihin kirjojensa hahmoihin hän otti mallia omasta perheestään ja lapsuuden ystävistään.

Astrid Lindgrenin elämän suurin surunaihe oli se, että hän oli joutunut jättämään Lars-poikanssa sijaiskotiin heti tämän synnyttyä, koska hän ei voinut pitää poikaa luonaan. Se asia vaivasi häntä koko loppuelämän. Sen takia hän paneutui niin antaumuksella lasten asioihin ja kirjoitti tarinoita lapsille. Hänestä oli tärkeää, että jokaisella lapsella olisi hyvä, rakastava suhde aikuiseen ihmiseen – eikä tämän tarvitse välttämättä olla oma vanhempi.

Lauantai 4.4.

Sairastuin yön aikana flunssaan ja kuumettakin oli sen verran, että päivä meni lepäillessä. Nukuin suuren osan päivästä ja sen lisäksi täytin Ilta-Sanomien ristikoita ja katsoin Yle Areenalta ensimmäisen osan dokumentista Astrid, joka kertoo Astrid Lindgrenistä. Ruotsalainen lastenkirjailija Astrid Lindgren syntyi vuonna 1907 ja hän eli 94-vuotiaaksi. Vuodelta 1920 on säilynyt filmimateriaalia, jossa Astrid on perheensä kanssa markkinoillla, ja hänestä on olemassa myös useita lapsuus- ja nuoruusajan valokuvia.

Dokumentin ensimmäisessä osassa kerrotaan Astridin lapsuudesta ja nuoruudesta ja varhaisista aikuisvuosista. Koulun jälkeen Astrid työskenteli toimitusharjoittelijana Vimmerby Tidning -lehdessä. Kun Astrid rupesi odottamaan lasta Vimmerby Tidning -lehden päätoimittajalle, joka oli häntä kolmekymmentä vuotta vanhempi ja jonka kanssa hän ei halunnut mennä naimisiin, hän muutti pois kotikylästä. Hänen avioton lapsensa Lars eli ensimmäiset vuotensa sijaisperheessä Kööpenhaminassa. Vuonna 1931 Astrid meni naimisiin Sture Lindgrenin kanssa ja he ottivat Larsin asumaan luokseen. Kolme vuotta myöhemmin perheeseen syntyi tytär Karin ja Astrid jäi kotirouvaksi. Dokumentissa Astrid Lindgren, hänen tyttärensä sekä muut sukulaiset kertovat muistojaan.

PICT0488.JPG

Liisan tekemät pääsiäisherkut pasha ja kulitsa.

Pitkäperjantai 3.4.

Tänään syötiin raclettea perheen kanssa. Meitä oli koolla kolmetoista eri-ikäistä racletten syöjää, nuorin oli kahdeksanvuotias ja vanhin 89-vuotias. Meidän racletteateriamme on aina hyvin perinteinen, niin nytkin. Juuston seurana oli mustapippuria, keitettyjä perunoita, etikkakurkkua, hillosipulia ja nyt oli myös tekemääni currykesäkurpitsapikkelsiä. Sveitsistä tuomani raclettejuusto maistui erinomaiselta. Sen kanssa joimme Alkon myyjän suosittelemaa hapokasta Sauvignon Blanc -viiniä. Jälkiruoaksi olin tehnyt rahka-appelsiinijälkiruoan. Liisan tuliaisiksi tuomat pashan ja kulitsan ajattelin säästää vähän myöhemmin syötäviksi. Meillä oli tosi hauska päivä ja saatiin nauraa perheemme koomikoille vatsa kippurassa.