DSC00277 (2).JPG

DSC00300 (2).JPG

DSC00279 (2).JPG

Tänään nähtiin kauneutta kerrakseen Delray Beachin orkideayhdistyksen orkideanäyttelyssä. Siellä orkideaharrastajien ja -myyjien kilpailuun osallistuneet orkidea-asetelmat olivat näytteillä. Myynnissä on myös erilaisia orkideoita. Asetelmat olivat tosi kauniita ja värikkäitä. Halusimme myös ostaa kotiin yhden orkidean, vaikka olemmekin täällä enää reilut kolme viikkoa ennen Suomeen lähtöä. Ostamamme orkidean hinta oli alunperin melkein 50 mutta nyt se oli tarjouksessa 28,50 dollaria. Saimme ostetuksi sen kahdellakympillä, kun kerroimme, että ehdimme nauttia siitä vain kolme viikkoa. Myyjä halusi tietää, mistä olemme ja kun kerroimme olevamme Suomesta, hän sanoi käyneensä Helsingissä ja tykänneensä siitä kovasti. Hän myös rupesi viheltämään Sibeliuksen Finlandiaa ja kertoi pitävänsä erittäin paljon klassisesta musiikista. Mukava herrasmies!

Jumppatytöt tarjosivat tänään italialaisen lounaan Suomi Talolla. Tarjolla oli salaatti, jauhelihaspagetti ja kakkukahvit. Jumppatytöt ovat Suomi Talolla tiistaisin pidettävien jumppien vetäjiä. Ruoka oli hyvää ja lounasseura oli mukava, joten tilaisuus sujui rattoisasti. Arpajaisissa emme voittaneet mitään, vaikka palkintoja olikin varmaan ainakin kymmenen. Palkinnot olivat myös hyviä, muun muassa liput kahdelle ensi lauantain Sibelius-konserttiin. Nyt täytyy sitten mennä itse ostamaan konserttiliput.

Eilisessä Palm Beach Postissa kirjoitettiin mustakarhun metsästyksestä Floridassa otsikolla ”Eloonjäänti vai teurastus”. Kyseessä on kuulemma liian suureksi kasvaneen karhukannan kasvun rajoittaminen. Toimittaja oli seuraamassa metsästystapahtumaa ja kirjoitti, miten pitkin päivää ja yötä metsästäjät toivat kaadettuja karhuja mitattaviksi ja laskettaviksi. ”Se ei ollut kaunis näky. Kuolleet karhut lasketiin nosturilla kuorma-autojen lavoilta ja verta levisi maahan.” Eläinaktivistit seurasivat tapahtumaa ja osoittivat rauhallisesti mieltään. Viikon mittaiseksi aiottu metsästys keskeytettiin kahden päivän jälkeen, kun oli kaadettu kolmisensataa karhua, tavoitteena oli 320 karhun kaataminen. Floridan mustakarhukanta oli 300 karhua vuonna 1970 ja nyt se on 3300 karhua. Palm Beach Postissa oli myös kokonainen sivullinen kuvia mielenosoittajista ja kuolleesta karhusta ja lisää kuvia löytyy lehden nettisivuilta.

Eilisessä lehdessä kerrottiin myös otsikolla ”Unohda Halloween”, että Etelä-Floridassa elämisessä on ihan oikeita kauheuksia ja että Halloween-kauheudet ovat niihin verrattuna lasten leikkiä. Näitä kauheuksia ovat muun muassa maanvajoamat, jotka uhkaavat erityisesti Keski-Floridassa. Ne saattavat romahduttaa kokonaisen rakennuksen, joka vajoaa sen alle syntyneeseen reikään. Palm Beachin piirikunnassakin on tiettävästi ollut kaksi maanvajoamaa, yksi vuonna 1978 Boca Ratonissa ja toinen vuonna 2001 West Palm Beachissa. Toisessa tarinassa kirjoittaja kertoi, miten hän oli ajanut kanaalin rantaa pitkin ja luuli näkevänsä pudonneen palmun lehvän, joka kuitenkin yhtäkkiä liikkui, sitten liikkui toinen ja sitten niitä näkyi miljoonia (varmaan vähän liioitellen). Kyseessä oli joukko iguaaneja. Me olemme nähneet meidän uima-altaamme lähellä kuuden vuoden aikana yhden iguaanin, joka vaikutti ihan söpöltä, mutta totta kai miljoona iguaania voi tuntua pelottavalta.

Wellingtonillakin on kauhun paikkansa: ”On riittävän paha, että kesällä on tosi kuuma, mutta kun siihen kuumuuteen yhdistetään ratsastustilat, niin painajaisen ainekset ovat koossa.” Kuuma hevosenkakka kuulemma haisee ja sitä on Wellingtonissa paljon, 100 000 tonnia. Jotkut kekseliäät nuoret wellingtonilaiset sivelivät kymmenen vuotta sitten Vicks VapoRubia nenänsä alle päästäkseen eroon hajusta. Ei kuulemma toiminut. Monet muutkin kauheudet uhkaavat floridalaisten elämää.