Norrkullan kartanossa on maalaus kartanon päärakennuksesta. Maalauksen tekijän nimeä en tiedä.

Juhannusviikolla Sipoon kunnan Kulttuuripalvelujen kulttuurikävelyjen sarja jatkui Norrkullan kartanon mailla Elisabet Lundströmin opastuksella. Päivä oli helteinen ja kierros kartanon tiluksilla vaihtelevassa maastossa oli jopa vähän rankka. Yleensä en kuljeta mukana vesipulloa, mutta nyt se olisi ollut ihan paikallaan. Kävimme kartanon lähellä olevalla kirkkomäellä, jossa on saattanut olla Sipoon ensimmäinen puukirkko, asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta. Kävelimme metsäisen saarekkeen ja pellon läpi Sipoonjoen rantaan. Sipoonjoki oli aikanaan merkittävä vesireitti Suomenlahdelta sisämaahan. Sitä pitkin suuri joukko ruotsalaisia purjehti Sipooseen 1200-luvulla ja asettui asumaan ja viljelemään maata näille seuduille. Norrkullan mailla Sipoonjoen rannassa on aikanaan ollut myös merkittävä markkinapaikka.Tuolloin veden pinta joessa oli useita metrejä nykyistä korkeammalla ja vielä 1800-luvun lopullakin joki oli niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivalla. Nythän Sipoonjoki on paikoin hyvinkin kapea, enemmänkin oja kuin joki.

 

Sipoonjoki Norrkullan kartanon mailla.

Hans Erikinpoika oli ensimmäinen Sipoon pitäjään asettunut aatelismies, ja hän omisti sekä Norrkullan että Söderkulan kartanot. Hän asettui asumaan Sipoon pitäjään 1500-luvun puolivälin jälkeen. Norrkullan kartanon yhdeksän huoneen  päärakennus rakennettiin vuosina 1867 - 1868. Nykyisin kartanossa toimii hevoskeskus, jossa on runsaasti tallipaikkoja, ratsastuskenttä ja -halli, laitumia sekä muuta hevosten hoidossa ja valmennuksessa tarvittavia tiloja. Lisäksi kartanorakennuksessa voi järjestää juhlia ja siellä toimii ajoittain pop up -kahvila.

Juhannuksen vieton aloitimme jo aatonaattona torstaina, kun kutsuin sisarukseni meille illalliselle. Juhannusaattona nostettiin lippu salkoon ja laskettiin alas juhannuspäivän iltana. Sen verran tuuli, että lippu liehui kauniina sinitaivasta vasten. Juhannuksen aikana seurattiin televisiosta venäläisten Wagnerin joukkojen etenemistä kohti Moskovaa. Lauantaina Wagner-johtaja Prigozhin kuitenkin ilmoitti luopuneensa aikeesta kaataa Venäjän sotilasjohto. Myös yleisurheilun EM-joukkuekilpailua seurasin jonkin verran, valitettavasti suomalaiset urheilijat eivät yltäneet huippusuorituksiin.

Helsingin Sanomien koko aukeaman juhannusristikko oli melkoisen haastava, joten sen parissa meni jonkin verran aikaa, mutta sain sen täytettyä, kuvasin täytetyn ristikon ja lähetin sen Helsingin Sanomiin. Palkinto, jos se osuu kohdalle, ei ole päätä huimaava, vain kaksikymmentä euroa, kun Ilta-Sanomien paljon helpompien tiistairistikoiden palkinto on tuhat euroa.

Sunnuntaiksi lupauduin opasvuoroon Sipoon vanhaan kirkkoon, kun vuoron varannut joutui perumaan sen. Kävijöitä ei ollut kovin paljon, mutta ne, jotka kävivät, olivat sitäkin kiinnostuneempia kirkon ja Sipoon historiasta, joten neljän tunnin vuoro kului nopeasti. Eräskin pariskunta viipyi kirkossa lähes tunnin ajan. Kotimaiset kävijät olivat pääosin pääkaupunkiseudulta ja ulkomaisia kävijöitä oli Yhdysvalloista ja Belgiasta.