Minä sairastin pitkään aasialaista influenssaa. Kuume oli hyvin korkea.

Koronavirusepidemian seurauksena mekin olemme joutuneet muiden ikäihmisten tavoin karanteeniin ja tuli tässä mieleen yli kuudenkymmenen vuoden takaiset tapahtumat syksyllä 1957, jolloin olin juuri aloittamassa kansakoulua. Kiinasta liikkeelle lähtenyt aasialainen influenssa levisi elokuun lopulla Etelä-Suomeen, ja minä sairastuin syyskuussa ja muitakin meidän perheenjäseniä. Naapurissa asuva isän äiti Lyyli-mummo kävi auttamassa meitä, kun äiti ja isäkin olivat petipotilaina. Hilkka oli silloin viiden kuukauden ikäinen, hän ainakin säästyi taudilta.

Minä sain taudin koulusta ja sairastuin meistä ensimmäisenä. Sairastin kaikkiaan pari kuukautta aasialaista ja sen jälkitauteja. Kuume oli välillä hyvin korkea ja muistan vieläkin, kun kuumehoureissa tuntui, että seinällä sängyn yläpuolella oleva Viipurin linna -aiheinen taulu muuttui tosi isoksi ja oli putoamassa alas. Jossain vaiheessa, kun kuume oli pois, lähdin kouluun, mutta kuume nousi uudelleen.

Olin innokas koululainen, joten olin tosi harmissani niin pitkästä poissaolosta. Onneksi osasin lukea, joten en jäänyt muiden jälkeen. Ennenkin olen täällä harmitellut sitä, että en päässyt säveltäjä Jean Sibeliuksen hautajaispäivänä, syyskuun viimeisenä päivänä, osallistumaan kunniakujaan, jonka Jävenpään koulujen oppilaat muodostivat Ainolaan vievän tien varteen, kun Sibeliuksen arkku kuljetettiin siunaustilaisuuden jälkeen haudattavaksi Ainolan puutarhaan. Mutta sehän olikin ollut melkoinen koettelemus, kun sää oli kylmä ja kesti kauan ennen kuin arkkua kuljettanut auto ajoi Ainolaan.

Tämän päivän Helsingin Sanomien Lauantaiesseessä kulttuuritoimittaja Jussi Lehmusvesi kertoi aasialaisesta influenssasta muun muassa seuraavia asioita:  Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat seurasivat taudin etenemistä kesäkuun 1957 alusta lähtien lähes päivittäin kertoen uutisisia eri puolilta maailmaa. Lehdissä kerrottiin sairastuneiden oireista ja suojautumiskeinoista tautia vastaan. Lehdissä julkaistiin myös mainoksia appelsiineista ja vitamiineista sekä käsidesistä vastustuskyvyn parantamiseksi. Aluksia joutui karanteeniin, lentomatkustajia sairastui ja rajojen sulkemista suunniteltiin. Eri maissa ponnisteltiin rokotteen kehittämiseksi. Saksasta saatiin Suomeen rokotetta, jota kokeiltiin sairaaloiden henkilökuntaan. Se ei kuitenkaan antanut toivottua suojaa. Aasialaiseen sairastui noin 900 miljoonaa ihmistä, joista yhden arvion mukaan kuoli ainakin kaksi miljoonaa. Suomen 4,3 miljoonasta asukkaasta tautiin sairastui noin 30 % ja noin 1800 kuoli.

Vuonna 1957 tiedonkulku oli paljon nykyistä hitaampaa. Ei ollut televisioita eikä internetiä, tilannetta seurattiin ja tietoa saatiin radiosta ja sanomalehdistä.