20210314_145200 (2).jpg

Naistenpäivänä ostetut nuppuiset tulppaanit ilahduttavat edelleen.

Eilen tuli vuosi täyteen siitä, kun koronapandemian takia kaikkien 70-vuotta täyttäneiden käskettiin pysyä kotona kaupassa- ja apteekissakäyntiä lukuunottamatta. Teatteri-, ooppera-, konsertti- ja elokuvaesitykset peruutettiin ja niiden sijasta meillä ruvettiin seuraamaan hallituksen, THL:n ja muiden tahojen koronatiedotustilaisuuksia televisiosta ja Yle Areenasta. Työikäiset aloittivat mahdollisuuksien mukaan etätyöt ja koululaisetkin olivat keväällä etäopetuksessa. Peruutettuihin tilaisuuksiin hankitut liput vaihdettiin lahjakortteihin, joita nyt onkin aika monta odottamassa, että niitä päästään käyttämään. Ilmajoen Musiikkijuhlien ja Savonlinnan Oopperajuhlien tilaisuudet siirtyivät sellaisenaan tämän vuoden kesään, joten niihin meillä on liput, mutta ei vieläkään täyttä varmuutta siitä, voidaanko ne järjestää.

Kovasti oli ajatuksia siitä, että nythän on sitten hyvä aika siivota kaapit ja päästä eroon turhasta tavarasta, mutta kun se ei aina mene niin, että kun on aikaa, niin sitten toimitaan. Kaapit ovat edelleenkin pääosin siivoamatta eikä turhan tavaran määräkään ole vähentynyt merkittävästi. Mitäs jos nyt sitten, toisen koronavuoden alkaessa, tekisinkin uudelleen saman päätöksen kuin vuosi sitten?

Elämässä tulee aina välillä tilanteita, jolloin jonkin asian tekeminen tulee päätökseen. Minulla sellainen tilanne oli päivää ennen syntymäpäivääni, kun kävin viimeisen kerran verenluovutuksessa. Seuraavana päivänä se ei olisi ollut enää iän puolesta mahdollista. Paitsi, jos verenluovuttajien yläikärajaa nostetaan, asiaa on kuulemma pohdittu. Tässä vaiheessa kerta oli kuitenkin viimeinen. Sää oli surkea; lunta pyrytti. Mutta kun olin päättänyt mennä ja kun olin varannut ajan etukäteen, niin kuin korona-aikaan on pitänyt tehdä, menin ja kyllä siitä tuli mukava olo. Läksiäislahjaksi sain SPR:n Veripalvelun mukin ja Sydänhetkiä-kuvahistoriikin, joka kertoo verensiirtojen ja verenluovutuksen historiasta. Eikä se ajokelikään loppujen lopuksi ollut kovinkaan huono.

Eilen Helsingin Sanomissa oli Jarlan hauska piirros. Mekin odotamme jo innokkaasti telkkiä ja pikkulintuja pihan linnunpönttöihin.

 

20210313_104819.jpg