Matilda-talo

Kolme vuotta sitten ilmajokisen Matti Mäkelän suku kokoontui Isonkyrön Orisbergissä, jossa sovittiin seuraava tapaaminen pidettäväksi kahden vuoden kuluttua Salon seudulla Matti Mäkelän tyttären Marian (Maijan) lasten järjestämänä. Korona siirsi tapaamista vuodella, mutta eilen lauantaina meitä suvun jäseniä kokoontui kuutisenkymmentä Teijon kansallispuiston kupeessa sijaitsevaan Mathildedalin Ruukkikylään Mathildedalin työväenyhdistyksen ylläpitämään seurantaloon Matildaan. Ennen tilaisuuden alkamista osa meistä kävi tervehdyskäynnillä Maijan ja hänen puolisonsa Yrjön haudalla, jonne laskettiin kukkaset.

Iäkäs Katri-äitimme on ainoa vielä elossa oleva Matti Mäkelän lapsista, joita syntyi kaikkiaan viisitoista. Äiti ei osallistunut sukutapaamiseen, mutta hän lähetti siihen osallistuville tervehdyksensä. Minun perheenjäsenistäni olivat mukana kaikki; Antti, Jarkko, Gia, Corinne, Iikka ja Riana sekä Jarno, Henna, Chesmus, Daniela, Eemeli ja Eden. Oli tosi kiva, kun tilaisuus sopi kaikkien aikatauluun. Myös Hilkka ja Fransu sekä Maria-Liisa ja Jukka olivat mukana tapaamisessa.

 

Kuvassa olen Jarkon ja Jarnon perheiden sekä Osku-koiran kanssa.

Maijan lapsista nuorin Marjo ja vanhin Manne toivottivat osallistujat tervetulleiksi, juotiin tervetuliaismaljat ja vietettiin hiljainen hetki edellisen sukutapaamisen jälkeen kuolleiden suvun jäsenten muistoksi. Marjo kertoi äitinsä ja isänsä elämän vaiheista ja muutosta Kauhavalta Teijon Lankkeriin 1950-luvulla. Marjo  esitteli myös vuosikymmeniä täydellisessä kunnossa säilyneen suvun kastemekon, jossa oletettavasti minunkin äitini on kastettu. Maijan pojantytär Tarja kertoi sisarensa sekä omia muistoja isoäidistään. Syötiin erinomainen lounas, juotiin mansikkakakkukahvit ja seurusteltiin suvun jäsenten kanssa. Meitä viihdytti upealla soitollaan Kultainen harmonikka -kilpailun vuonna 1995 voittanut harmonikansoittaja Pekka Laakso.

Mathildedalin ruukki alkoi kehittyä vuonna 1686, mutta varsinaisesti rautaruukki perustettiin huhtikuussa 1852. Sen jälkeen Mathildedalissa on ollut monenlaista teollista toimintaa, joka loppui kokonaan vuonna 1978. Tämän jälkeen alueesta on kehitetty matkailukeskusta. Nykyisin ruukin rakennuksissa toimii muun muassa ravintoloita, hotelli, pienpanimo ja leipomo sekä alpakanvillaan erikoistunut käsityöpaja ja myymälä. Alueella toimii myös kesäteatteri.