Toimittaja ja kirjailija Maria Pettersson vieraili keskiviikkona Söderkullan kirjaston Aulaklubissa, tilaisuuden juonsi toimittaja Eva Kela. Vierailun aiheena oli Petterssonin kirja Historian jännät naiset. Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja (Atena, 2020), josta minä kirjoitin blogissani tämän vuoden helmikuussa. Aulaklubin tilaisuus oli katsottavissa myös suoratoistona Sipoon kirjaston Youtube-kanavalla, ja minäkin päädyin katsomaan sen kotikoneelta. Lähetyksessä oli hieman teknisiä ongelmia, lähetys alkoi vasta, kun tilaisuus oli kestänyt jo lähes kymmenen minuuttia ja pari kertaa ääni katosi lähetyksestä. Pääosin keskustelua kuitenkin pystyi seuraamaan. Suomalaisista jännistä naisista ei ole kirjoitettu eikä heitä esiinny myöskään Petterssonin kirjassa, mutta saattaa olla, että tällainen kirja on suunnitteilla tai tekeillä, vaikka siitä ei vielä saanutkaan kertoa.

Tilaisuuden päätteeksi saatiin myös lukuvinkkejä, jotka kertovat kiinnostavista naisista. Mieleen jäivät sellaiset kirjat kuin Hanna Weseliuksen Alma!, Hanna-Reetta Schreckin Säkenöivät ja oikukkaat - Suomen kultakauden naisia, Pirkko Kotirinnan Hilma af Klintin arvoitus, Anu Lahtisen Ebba, kuningattaren sisar ja Susanna Alakosken Pumpulienkeli. Ja Yle Areena Audiossa on kolmetoista noin viidenkymmenen minuutin Maria Pettersson ja historian naiset -jaksoa.

Kjell Westön Tritonus, Raija Orasen Kaikki tämä valo, Eppu Nuotion Niin kuin vierasta maata (Gummerus 2021, 201 s.), Virpi Hämeen-Anttilan Juhannusyön painajainen (Otava 2021, 345 s.), Sofia Lundbergin Toinen puoli sydäntä (Otava 2019, 400 s.); muun muassa nämä kirjat olen viime aikoina lukenut. Näistä musiikkiaiheiset Tritonus ja Kaikki tämä valo ovat olleet vaikuttavimpia.

 

 

Kjell Westön Tritonus (Otava, 2020, 447 s.) -romaanin päähenkilö on urallaan menestynyt, maailmankuulu suomalainen kapellimestari Thomas Brander, jonka uran parhaat ajat ovat jo takanapäin. Brander rakentaa komeaa huvilaa, Casa Tritonusta, fiktiiviseen saaristokuntaan Ravaisiin. Branderin ja kyläläisten elämät ovat mahdollisimman kaukana toisistaan, mutta vähitellen syntyy myös yhteyksiä heidän välilleen. Brander tutustuu naapurissa asuvaan koulukuraattoriin ja amatöörimuusikkoon Reidar Lindelliin ja ystävystyy hänen kanssaan.

Musiikki on kirjan keskeisiä teemoja, kaikenlainen musiikki, sekä klassinen että populaarimusiikki. Westö on myös koonnut Spotifyhin neljä soittolistaa, joissa on selityksineen kirjassa mainittuja teoksia. Myös kirjan nimi liittyy musiikkiin, kirjan otsikolle löytyy selitys Wikipediasta.

 

 

Raija Orasen Kaikki tämä valo (Otava, 2021, 286 s.) ei ole elämäkerta, vaan minämuodossa kerrottu elämäkertaromaani, jossa Anita Välkki alkukesällä 1992 tilittää elämäänsä, sen menestyksiä ja menetyksiä. Romaanissa yhdistyy sekä fakta että fiktio. Anita Välkki (1926 - 2011) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen laulaja ja lauluopettaja, joka uransa aikana konsertoi ympäri maailmaa ja esiintyi Euroopan ja Yhdysvaltain suurilla oopperalavoilla. Suomessa hänen uransa kuitenkin jäi lyhyeksi, mikä johtui välirikosta Kansallisoopperan pääkapellimestarin Jussi Jalaksen kanssa.

”Minä olen ilman rooleja rikki kuin ammuttu, tykillä pamauteltu täyteen reikiä, ne ovat niissä kohdissa joissa roolien pitäisi olla ja joissa ne ovat. Vaikka on kulunut aikaa, nuo haavat eivät ole kasvaneet umpeen, eivät kokonaan vaikka itsekin välillä luulen niin.”