Kirjailija Kirsti Mannisen Latoteatterille käsikirjoittaman ja Kirsi Jokelan ohjaaman Tuusulanjärven muusat -trilogian toinen osa Maija, Maija Halosen tarina kertoo taidemaalari Pekka Halosen vaimon Maijan tarinan. Maija-näytelmää esitetään elo-syyskuussa Latoteatterissa Jokelanseudulla Mäntsälässä, Järvenpään rajan tuntumassa. Me kävimme katsomassa näytelmän tänään.

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1940-luvun lopulle, jolloin Pekka ja Maija Halonen ovat jo kuolleet ja Halosenniemestä suunnitellaan kotiseutumuseota. Taidehistorian dosentti Armi Lönnqvist ja Lapinlahdelta kotoisin oleva Halosten siivooja Niemiskä inventoivat yhdessä Halosenniemen kivijalan sokkeloissa Pekka Halosen maalauksia. Inventoinnin aikana palataan takaisin aikaan, jolloin Pekka Halonen ja Maija Mäkinen tutustuvat, rakastuvat, menevät naimisiin, saavat lapsia ja rakentavat itselleen taiteilijakodin Tuusulaan.

Maikki (Maija) Mäkisen isä oli sortavalainen urkutehtailija Eero Mäkinen, joka oli vaatimattomista oloista lähtöisin, mutta vaurastui ja saavutti merkittävän aseman. Pekka Halonen ei ollut aluksi ollenkaan toivottu vävy, mutta Maija ja Pekka pääsivät kuitenkin naimisiin ja elivät hyvin tasavertaisina ja onnellisina elämänsä loppuun asti.

Näytelmän aluksi kirjailija Kirsti Manninen kertoi näytelmän taustaa hieman laajemminkin. Hän muun muassa kertoi, että kolmella merkittävällä tänä vuonna syntymänsä 150-vuotisjuhlaa viettävällä Suomen kultakauden ajan taiteilijalla Sibeliuksella, Gallen-Kallenilla ja Halosella kaikilla oli sivistynyt ja kouluja käynyt vaimo ja että kaikilla vaimoilla oli ratkaiseva vaikutus puolisonsa menestyksekkääseen taiteilijan uraan. Kirsti Manninen kertoi myös, että Maija Halosesta oli hyvin vähän saatavissa tietoa. Hän kertoi käyttäneensä lähteinään paitsi Halosista ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä tehtyjä tutkimuksia ja julkaisuja myös muun muassa nuoren Maikki Mäkisen pientä muistikirjaa.

Tuusulanjärven muusat -trilogia on osoittautunut mielenkiintoiseksi katsaukseksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämään hieman toisesta näkökulmasta, kuin mistä sitä yleensä on tarkasteltu. Nytkin taiteilijat, joiden työ on säädellyt vahvasti perheen elämää, ovat mukana, mutta näissä tarinoissa nähdään, että taiteilijaperheissä on eletty myös aivan normaalia perhe-elämää.

Kirsti Manninen on Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion senioreiden tämänvuotisen senioripäivän esiintyjä ja hänen esityksensä teemana on Kultakauden muusat – Aino Sibeliuksen, Maija Halosen ja Mary Gallen-Kallelan taustoista ja elämänvaiheista. Koska olen matkalla senioripäivän aikaan, en pääse kuuntelemaan Mannisen esitystä. Kysyin Manniselta, pitääkö hän mahdollisesti kyseistä esitystä muuna ajankohtana tänä syksynä, mutta hänellä ei ole muita tähän aiheeseen liittyviä esityksiä. Hän sanoi, että kyseinen esitelmä tulee Tuusulan tämän vuoden vuosikirjaan, joten sieltä sen pääsee lukemaan.