Viime viikolla ajoin Helsinkiin tapaamaan entistä työtoveriani Ritvaa, jonka kanssa kävimme keskustan italialaisessa ravintolassa syömässä ja päivittämässä kuulumiset. Jarkko kävi yhtenä iltana töiden jälkeen öljykäsittelemässä meidän talomme etupuolen ulkoterassit, jotka nyt käsittelyn jälkeen näyttävät taas ihan mukavilta. Tarjosin Jarkolle etupihalta poimituista kantarelleista tehtyä sienikeittoa.

Torstaina kävin isän ja äidin kanssa ostoksilla. Isä oli saanut 90-vuotislahjaksi ostolahjakortteja, ja niillä hän osti saappaat ja toppatakin. Lahjakortteihin jäi vielä arvoa, joten lisäostoksiakin voidaan tehdä myöhemmin.

Helsingin juhlaviikot alkoivat torstaina 17.8. ja meillä oli heti ensimmäiseksi päiväksi liput Helsingin Musiikkitalossa esitettävään Väinö Raition säveltämään oopperaan Prinsessa Cecilia. Raitio sävelsi prinsessa Cecilian vuonna 1933, libreton siihen kirjoitti Huugo Jalkanen. Ooppera kantaesitettiin Suomen Kansallisoopperassa huhtikuussa 1936, jolloin se sai innostuneen vastaanoton. Raition kuoltua nopeasti edenneeseen syöpään vuonna 1946 Prinsessa Cecilia kuitenkin painui unohduksiin. Kuuteen kuvaelmaan jakautuva tarina kertoo prinsessa Ceciliasta, joka on ollut todellinen henkilö. Hän oli Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan tytär, joka eli vuosina 1540 - 1627. Osa tarinasta onkin todellisten tapahtumien mukainen.

Kapellimestari Hannu Lintu johti Radion Sinfoniaorkesteria. Solisteina lauloivat Johanna Rusanen-Kartano (prinsessa Cecilia), Tuomas Katajala (prinssi Erik), Mika Pohjonen (kreivi Juhana), Jaakko Kortekangas (kuningas), Waltteri Torikka (maaherra Kristofer) ja Petri Bäckström (hovinarri) Mukana oli myös Musiikkitalon kuoro.

Ooppera esitettiin konserttiversiona, mikä hieman haittasi tapahtumien seuraamista. Tarina olisi varmaan ollut huomattavasti kiinnostavampi, jos se olisi esitetty näyttämöllä, mutta tällaisenakin esitys oli hieno ja sen musiikki oli kaunista. Anttikin totesi, että esitys oli paljon parempi kuin hän oli osannut odottaa.

Ennen oopperaa Musiikkitalon päälämpiössä järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa olivat mukana kapellimestari Hannu Lintu ja Väinö Raitioon erikoistunut tutkija Hanna Isolammi. Puhetta johti säveltäjä Osmo-Tapio Räihälä. Keskustelussa saatiin tietoa aikaisemmin lähes täysin ainakin meille tuntemattomasta säveltäjästä, jonka Prinsessa Cecilia -ooppera herätti kansainvälistäkin kiinnostusta ennen sotavuosia. Koska Prinsessa Cecilia on tärkeä osa suomalaista musiikkihistoriaa, se sopi hyvin esitettäväksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna.