Torstaina oli Gumbostrand Konst & Formissa taidenäyttelyn avajaiset, jonne menin Rianan kanssa. Tämänkertaisessa näyttelyssä on esillä kahdeksan taiteilijan töitä ja sen teemana on maskuliinisuus ja feminiinisyys: "He & She". Mukana on grafiikkaa, maalauksia, koruja ja veistoksia. Mielenkiintoisia ja hyvin erilaisia töitä, ehkä kiinnostavimpina Taiteilijaryhmä ROP:n, vuonna 2011 perustetun poikkitaiteellisen kuvataideprojektin, työt. Projektin muodostavat kuvataiteilija Tuomo Rosenlund ja diplomi-insinööri/puuseppä Pekko Orava.

20170119_180816.jpg

ROP: Sisäinen kaikki.

Lauantaiksi olin hankkinut lipun Helsingin Kaupunginteatterin kiitetyn Taju-näytelmän viimeiseen esitykseen. Näytelmä kertoo taidemaalari Tyko Sallisen tyttären Taju Birgitta Tiaran (1912 - 1966) tarinan ja erityisesti se kertoo ajasta, jolloin Taju kirjoittaa viimeistä teostaan Isä ja minä. Kun Tyko Sallinen kuolee, Taju alkaa kirjoittaa vaikeasta isä-suhteestaan. Hän uskoo, että kun hän kirjoittaa totuuden isästään, hän pääsee irti lapsuuden ahdistuksesta.

Tyko Sallinen meni naimisiin lahjakkaan taideopiskelijan Helmi Vartiaisen kanssa ja he saivat kaksi tytärtä, joista Taju oli nuorempi, vanhemman tyttären Evan Tyko Sallinen vei lapsen äidiltä kysymättä sisarensa perheeseen Kööpenhaminaan. Tyko Sallinen maalasi kauniista vaimostaan porsaannenäisiä Mirri-muotokuvia ja kohteli vaimoaan kaikin tavoin huonosti. Tyko Sallisen erotessa Helmi-vaimostaan Taju jäi asumaan äitinsä kanssa, mutta Tyko haki hänet luokseen Hyvinkäänkylään rakennuttamaansa Krapula-nimiseen taiteilijataloon. Naapuritalossa Humalassa asui taidemaalari Jalmari Ruokokoski.

Taju meni 20-vuotiaana naimisiin filosofi Erkki Rantalaisen kanssa. Kymmenen vuoden kuluttua hän erosi miehestään ja meni naimisiin tulevan pilapiirtäjän Kari Suomalaisen kanssa. Tämä avioliitto päättyi eroon kahden vuoden kuluttua. Myöhemmin Taju meni uudelleen naimisiin Erkki Rantalaisen kanssa.

Taju Sallinen, joka käytti kirjailijanimeä Irja Salla, oli 1930- ja 1940-luvuilla suosittu kirjailija. Toisen maailmansodan aikaan hän asui Saksassa, jossa hän koki sodan kauhut. Sodan jälkeen hän joutui Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän vietti elämänsä loppuvuodet ja jossa hän kirjoitti teoksensa Isä ja minä. Kirjasta on sanottu, että Taju Sallinen kuvaa siinä lapsuuttaan sellaisena kuin hän olisi sen halunnut olevan eikä sellaisena kuin se oikeasti oli.

Taju oli koskettava ja surullinen näytelmä. Tajun esittäjä Ursula Salo oli erittäin vakuuttava roolissaan. Myös Santeri Kinnunen oli uskottava Tyko Sallisena. Kaiken kaikkiaan upea teatteriesitys.

DSC03393.JPG