Kuume on ollut poissa jo muutaman päivän, mutta edelleenkin olo on uupunut ja voimaton. Sen verran olin päivän aikana liikkeellä, että kävin Söderkullan sentrumissa. Vein auton renkaanvaihtoon ja pesuun ja sinä aikana kävin kirjastossa äänestämässä ja lukemassa lehtiä. Lainasin myös kolme kirjaa: Stefan Mosterin Nelikätisen soiton mahdollisuus (2009, 526 sivua) on seuraava lukupiirikirja ja Raija Orasen Aurora (2014, 633 sivua) on faktaa ja fiktiota yhdistävä kirja Aurora Karamzinista. Lisäksi lainasin Veera Niemisen esikoisteoksen Avioliittosimulaattori (2013, 267 sivua). Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi nykykirjat niin usein ovat kauhean paksuja. Tulee sellainen olo, ettei niitä viitsi edes ruveta lukemaan, kun lukeminen kestää niin kauan. Karsiminen ja oleelliseen keskittyminen auttaisi varmasti siinä, että kolmeensataan sivuun saisi kerrotuksi vaikka minkälaisen tarinan, ei siihen tarvita kuuttasataa sivua. Lukijatkin ehtisivät näin lukea paljon useampia kiinnostavia kirjoja.

Ennakkoäänestäjiä näytti olevan mukavasti liikkeellä Söderkullan kirjastossa. Ihmisiä tuli ja meni koko ajan, mutta mitään varsinaista jonoa ei ehtinyt kertyä. Virkaiijan mukaan äänestyspaikalla oli ollut vilkasta aamusta alkaen.

Raja.jpg

Minulla oli jo pitkään ollut kesken Riikka Pulkkisen esikoisromaani Raja (2006, 399 sivua). Luin sen vihdoin aamulla loppuun. Rajan tarina kerrotaan neljän henkilön näkökulmasta: 53-vuotiaan kirjallisuuden professorin Anja Aropalon, Anjan sisarentyttären 16-vuotiaan lukiolaisen Marin, Marin äidinkielenopettajan Julianin sekä Julianin kuusivuotiaan tyttären Annin. Anja on luvannut Alzheimerin tautiin sairastuneelle miehelleen auttaa tämän kuolemaan sitten, kun mies ei enää muista mitään. Mari rakastuu opettajaansa Julianiin, joka vastaa Marin tunteisiin ja he aloittavat suhteen. Anni tarkkailee asioita sivusta eikä vielä ymmärrä kaikkea näkemäänsä.

Raja-romaanin henkilöt tuntuvat tekevän vain vääränlaisia ratkaisuja ja heidän kertomuksensa limittyvät traagiseksi kokonaisuudeksi. Tarinasta puuttuu toivo tulevaisuudesta, mistä syystä kirja oli minusta raskasta luettavaa ja siitä jäi vielä jälkeenkin päin raskas tunne.

Avioliittosimulaattori.jpg

Veera Niemisen Avioliittosimulaattori oli nopeasti luettu kevyt ja romanttinen tarina itäsuomalaisesta puheliaasta Ainosta, joka tutustuu länsisuomalaiseen harvapuheiseen Jussiin. Aino ja Jussi rakastuvat ja hyvin nopeasti tutustumisen jälkeen Aino lähtee kesäkuukaudeksi Varsinais-Suomeen Jussin kotitilalle, jossa asuvat Jussin lisäksi hänen isänsä Unto, setänsä Erkki sekä pikkuveljensä Jaakko. Tarkoituksena on kuukauden aikana selvittää, millaista Ainon ja Jussin mahdollinen yhteiselämä olisi tilalla, jossa asuu myös Jussin perheenjäseniä. Tilanteesta seuraa tietenkin kulttuurien törmäys, kun iloinen ja vilkas karjalaisnainen tulee sotkemaan vuosikausia keskenään eläneen miesnelikon vakiintuneita kuvioita. Lukuisten väärinkäsitysten jälkeen yhteiselo alkaa kuitenkin sujua ja kummallakin puolella ruvetaan ymmärtämään myös erilaista tapaa ajatella ja toimia.

Veera Niemisen Avioliittosimulaattori oli vuonna 2013 Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkintoehdokkaana. Tulevana kesänä Pyynikin kesäteatteri esittää Niemisen romaaniin pohjautuvaa komediaa Avioliittosimulaattori. Näytelmän ohjaa Tommi Auvinen ja rooleissa esiintyy muun muassa Esko Roine.