Metsä Matikainen puunkaadossa.

Päivien lyhenemisen näkee nyt jo selvästi. Tänä aamuna aurinko nousi kello 7.11 ja laskee kello 19.11. Joinain aamuina on ollut aika viileääkin, joten lehden hakuun pitää taas pukeutua kunnolla.

Torstaiaamuna sipoolainen pihapuunkaatoyritys Metsä Matikainen tuli kolmen hengen voimin kaatamaan pihakuusia, joiden latvoja kuusentähtikirjaaja oli kuivattanut. Kaadettiin samalla pihasaarekkeelta muutama mäntykin, jotta saatiin tila autokatokselle ja varastolle. Ammattilaisilta suurten, talon lähellä olevien, puiden kaataminen ja jälkien siivoaminen kävi nopeasti ja turvallisesti.

Torstai-iltana Hausjärven virastotalon valtuustosalissa järjestettiin Hausjärven kansalaisopiston ja kirjaston yhteistilaisuus, jonka kirjailijavieraana oli Hannu Niklander. Hannu on kirjoittanut tähän mennessä sukunsa tarinaa kolmen romaanin verran ja illan tilaisuudessa hän kertoi ja luki otteita sukunsa vaiheista ja erityisesti suvun kirkkaimmasta tähdestä olympiavoittaja Elmer Niklanderista. Hannu oli kutsunut minutkin kuuntelemaan esitystä. Hausjärven virastotalo on Oitissa, ja sinne oli matkaa yli kahdeksankymmentä kilometriä, mutta päätin kuitenkin lähteä paikan päälle. Paljonhan me jo tiedämmekin Elmer Niklanderin elämästä ja saavutuksista, mutta aina tulee myös uutta tietoa.

 

Hausjärven kunnanviraston valtuustosalissa on olympiavoittaja Elmer Niklanderin "Oitin kanuunan" muistotaulu, jossa kerrotaan hänen urheilusaavutuksistaan; muun muassa olympiahopeaa molempien käsien kiekonheitossa ja pronssia molempien käsien kuulantyönnössä Tukholmassa 1912 sekä olympiakultaa kiekonheitossa ja hopeaa kuulantyönnössä Antwerpenissa 1920. Lisäksi maailmanennätys molempien käsien kiekonheitossa ja 44 Suomen mestaruutta kuulantyönnössä sekä kiekon- ja moukarinheitossa.

Hain Paippisista lisää omenoita ja luumuja. Omenat yhdistin omiin omenoihin ja kävin mehuasemalla puristuttamassa niistä tuoremehua ja luumuista keitin luumumehua. Nyt on suurin osa tämän vuoden säilömisistä tehty. Jotenkin innostuin siitä aikaisempia vuosia enemmän, taisi sisäinen Martta päästä irti.

Olen ollut pitkään Suomen Punaisen Ristin jäsen, lauantaina olin ensimmäistä kertaa Nälkäpäivä-keräyksen lipaskerääjänä Söderkullan S-Marketissa. Meillä oli tunnin keräysvuorot ja onneksi lippaaseen kertyi rahaakin jonkin verran, vaikka lauantai olikin tämänvuotisen keräyksen viimeinen päivä ja keräyksen ensimmäiset päivät ovat yleensä kaikkein tuottoisimmat. Nykyään, kun ihmisillä on aikaisempaa harvemmin käteistä rahaa mukanaan, lahjoitustapojakin on useita lipaslahjoituksen lisäksi, on MobilePay-lahjoitus, jota minun keräysvuorollani käytti yksi lahjoittaja ja on myös tekstarilahjoitus.