20200808_111652.jpg

 

Tilasin Novitalta Seitsemän veljestä -villasukkalankaa, josta olen jo aiemmin tehnyt kaksi kudotuista lapuista koottua Äiti Teresan peittoa. Nyt tein Edenille pienen Äiti Teresan peiton ja villasukat, jotka tein ihan ohjeen mukaan koska en ole aikuisiällä villasukkia kutonut. Äiti Teresan peiton lappujakin on kudottuna jo ainakin puoleentoista peittoon, mutta kun niiden kutominen on kivempaa kuin niiden viimeistely ja yhdistäminen peitoksi, niin olen keskittynyt lappujen tekemiseen. Kun televisiota korona-ajan alkamisesta lähtien on tullut katsotuksi aikaisempaa enemmän, on kiva tehdä käsityötä siinä samalla, jolloin voi tuntea tekevänsä jotain hyödyllistä.

 

20200702_132637.jpg

 

Olemme katsoneet toiseen kertaan australialaissarjaa Kotiin takaisin, jota esitettiin Suomen televisiossa joulukuusta 2015 lokakuuhun 2018. Aika paljon sen tapahtumista on vielä muistissa, mutta sarja on niin hyvin tehty ja kiinnostava, että se kestää toisenkin katsomisen. Brittiläisen draamasarjan Eroja ja avioeroja toinen kausi päättyi juuri, mutta toivoa on, että siitä tehtäisiin vielä kolmaskin kausi. Sarja kertoo Defoen juristiperheen naisista, jotka kyllä osaavat hoitaa Lontoon varakkaiden pariskuntien avioerojuttuja mutta joiden omat ihmissuhteet ovat monimutkaisia.

Yhtenä iltana päätettiin katsoa Netflixistä elokuva, ja päädyttiin romanttiseen komediaan The Big Sick (2017), josta minulla ei ollut aikaisemmin mitään tietoa. Luin vasta jälkeenpäin, että elokuva on omaelämäkerrallinen ja että sen ovat käsikirjoittaneet Emily V. Gordon ja Kumail Nanjiani, joiden parisuhteen alkuvaiheista elokuvassa kerrotaan. Elokuvan pääosissa Kumail Nanjiani esittää itseään eli pakistanilaistaustaista stand up -koomikkoa, jonka perhe haluaa naittaa pakistanilaistytölle ja Zoe Kazan esittää valkoista keskiluokkaista tyttöä Emilyä, johon Kumail tutustuu ja rakastuu. Elokuvan tarina oli kiinnostava ja vaikka se olikin luokiteltu romanttiseksi komediaksi, se oli hyvin kerrottua ja näyteltyä draamaa.

Viikko sitten Tampere Filharmonia soitti Puistokonsertin kutsuvierasjoukolle Tampere-talossa. Konserttiin oli kutsuttu hoitoalan, terveydenhuollon ja palvelualojen työntekijöitä sekä kansalaisjärjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoisia, joita haluttiin kiittää koronapandemian aikana tehdystä työstä. Yleisö sai seurata konserttia Sorsapuistossa Tampere-talon ulkopuolella ja konsertti oli katsottavissa suorana myös Yle Areenasta. Kaksituntisessa konsertissa musiikkia johti Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali ja solistina esiintyi sopraano Marjukka Tepponen ja vieraita jututtivat Inka Henelius ja Ahti Paunu. Hieno konsertti, joka on vuoden verran katsottavissa Yle Areenassa.

Toinen hieno verkosta löytämäni konsertti, jonka katsoin viime viikolla, oli Helsinki-kanavalla Eino Leinon ja suomalaisen runon ja suven päivänä 6.7. esitetty Runoa ja musiikkia, jossa esiintyivät Allegros-jousikvartetti, laulusolistina sopraano Angelika Klas ja runonlausujana näyttelijä Ella Pyhältö. Konsertti pidettiin Hakasalmen huvilassa ja musiikkikappaleiden välissä näytettiin kuvia huvilan Mieliala - Helsinki 1939 - 1945 -näyttelystä. Tietystä syystä toivoin kuulevani konsertissa Taisto Wesslinin ja Perttu Hietasen Eino Leinon runoon säveltämän Nocturnen, ja Angelika Klas lauloikin sen. Olen kuunnellut sen jo ties kuinka monta kertaa.