Bjarne Westermarckin perinneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tuula Siltasari-Peltonen kertoi toisessa Järvenpään juhlavuoden luennossa Bjarne Westermarckista (1887 - 1945), luennon otsikko oli "Bjarne Westermarck - Järvenpään taajaman perustaja ja valtakunnallinen vaikuttaja". Bjarne Westermarck perusti Järvenpään Yhteiskoulun vuonna 1928, joten seitsemän vuoden kuluttua päästään viettämään koulun perustamisen 100-vuotisjuhlaa.

Kolmannessa luennossa "Järvenpään kaupunkirakenteen synty - kartanon pelloista puutarhakaupunki" arkkitehti Ilkka Holmila kertoi Järvenpään kaupunkirakenteen ja -kuvan kehityksestä Westermarckien ajoista 1900-luvun alusta nykyaikaan. Muun muassa karttojen avulla perehdyttiin kaupunkikehityksen vaiheisiin ja arvioitiin Bjarne Westermarckin toimia ja niiden vaikutusta.

 

DSCN1215 (2).JPG

Villa Kokkonen.

Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli säveltäjä Joonas Kokkoselle Järvenpään Vanhankylänniemeen vuonna 1969 valmistuneen taiteilijakoti Villa Kokkosen, joka on Tuusulanjärven taiteilijayhteisön nuorin talo. Talon isäntäparina yli 11 vuotta sitten aloittaneiden baritoni Antti A. Pesosen ja pianisti Elina Viitailan pitämässä Järvenpään Opiston luennossa "Taiteilijakoti Kokkosen 170-vuotisjuhlavuosi" kerrottiin talon historiasta, ja esitykseen sisältyi myös konserttihetki. Villa Kokkosen 170-vuotisjuhlavuosi pitää sisällään Järvenpään kaupungin 70-vuotis- ja Joonas Kokkosen syntymän 100-vuotisjuhlan.

Järvenpään Opiston yleisöluennolla "Järvenpään historiaa 70 vuotta kuvin ja tarinoin" Jaakko Suokas esitteli Järvenpään historiaa kauppalasta kaupungiksi Järvenpää-seuran valokuvin.

 

20180728_105226.jpg

Ahola.

DSCN2874_edited-1.jpg

Suviranta.

PICT0396.JPG

Ainola.

20181208_164806.jpg

Halosenniemi.

DSCN2327 (2).JPG

Erkkola.

FM Tuomas Ravean luento "Kaupunki kulttuurin keskipisteessä" esitteli Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, joka syntyi Järvenpään kylään vuonna 1897. Esityksessä pohdittiin taiteilijayhteisön merkitystä sekä yli sadan vuoden takaisessa että tämän päivän Järvenpäässä. Esiteltävät taiteilijakodit olivat Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola, Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta ja Jean ja Aino Sibeliuksen Ainola sekä Tuusulan puolelta Pekka ja Maija Halosen Halosenniemi ja J. H. Erkon Erkkola.

Luennot olivat kiinnostavia ja niissä tarkasteltiin Järvenpäätä monipuolisesti. Kunhan taas tulee sellainen aika, että liikkuminen ja museoissa käynti on turvallista, täytyy käydä näissä taiteilijakodeissa, joissa olemme kyllä ahkerasti käyneetkin.