Eilen perjantaina istutimme orvokkeja piharuukkuihin, kun emme aikaisemmin olleet ehtineet sitä tehdä. Paikallisen puutarhan orvokkivalikoima oli jo vähentynyt huomattavasti, mutta tarjontaa oli onneksi kuitenkin vielä riittävästi. Iltapäivällä menin pitkästä aikaa Rianaa vastaan koululle. Kävimme Cafe Helmessä kahvilla ja mehulla ja katselimme Porvoon vanhankaupungin vilkasta alkukesän elämää. Jääkiekon MM-kisat alkoivat, ja Suomi kohtasi Valko-Venäjän Pietarissa. Suomen peli oli alussa aika tahmeaa, mutta parani loppua kohden ja Suomi voitti ottelun 6 - 2.

Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Venäläiset mestarit Aivazovskista Repiniin päättyy sunnuntaina, joten nyt oli viimeinen mahdollisuus käydä katsomassa tämä näyttely, jossa oli esillä 1800-luvun venäläistä taidetta noin kolmeltakymmeneltä taiteilijalta. Maalausten aiheita olivat maisemat, maalaiselämä, muotokuvat sekä merimaisemat, joista erityisesti Ivan Aivazovski on tunnettu. Ilja Repinin teoksia; maalauksia, vesiväritöitä ja piirustuksia, näyttelyssä oli yhden kokonaisen huoneen ja yhden käytävän verran.

Näyttelyssä oli esillä myös Mihail Clodtin maalauksia. Mihail Clodtin sisar Elisabeth meni naimisiin kenraali Alexander Järnefeltin kanssa. Heidän lapsiaan olivat muun muassa kirjailija Arvid, taidemaalari Eero, säveltäjä Armas Järnefelt sekä Aino Sibelius.

Näyttelyn esittelyssä Sinebrychoffin kotisivuilla kerrotaan, että 1800-luvun alkupuoli oli Venäjällä levotonta aikaa, kun demokratia ja edistyksellinen ajattelu nostivat päätään ja maaorjuuden lakkauttamisen puolesta käytiin kamppailua. Kuvataiteilijatkin ottivat kantaa näihin yhteiskunnallisiin asioihin.

Näyttelyn vaikuttavimpia teoksia olivat minusta Ivan Aivazovskin ”Napolinlahti” vuodelta 1844 sekä Ilja Repinin teos ”Niittomies” vuodelta 1876. Repin asui vuodesta 1900 lähtien Suomessa, Kuokkalan kylässä Karjalan kannaksella.

Samanaikaisesti Sinebrychoffin taidemuseon 1800-luvun venäläisen taiteen näyttelyn kanssa on ollut avoinna Didrichsenin taidemuseossa  venäläistä taidetta 1900-luvulla esittelevä näyttely Olipa kerran neuvostotaide – teoksia Arefjevin kokoelmasta, jonka kävin katsomassa maaliskuussa. Näiden näyttelyiden teokset olivat hyvin erilaisia ja oli mielenkiintoista nähdä molemmat näyttelyt. Kuvissa on Ivan Aivazovskin ”Napolinlahti” vuodelta 1844 ja Aleksei Kaduskinin “Hitsarit” vuodelta 1964.

P1020890.JPG

 

DSCN3728.JPG

 

Sinebrychoffin taidemuseossa on parhaillaan esillä myös IKONIT – Pyhä, kaunis ja maallinen -näyttely, jossa esitellään Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmaan kuuluvia ikoneita. Vanhin ikoni näytti olevan 1400-luvulta, ja esillä oli ikoneita eri vuosisadoilta. Ikoninäyttely oli vaikuttava, ikonit olivat kauniita ja ikonien historiasta, entisöinnistä ja tunnistamisesta oli runsaasti tietoa esittelytauluissa.

DSCN3927 (2).JPG

Lauantain illalliseksi syötiin taas sopivan napakaksi keitettyä saksalaista valkoista parsaa Brandenburgin alueelta. Tällä kerralla söimme parsan itse savustetun kylmäsavulohen ja hollandaisekastikkeen kanssa. Hyvää oli!

P1010226.JPG

Parsat odottavat vielä kuorimista ja keittämistä.