P1130805.JPG

 

Keskiviikkona 4.10. vietettiin kansallista korvapuustipäivää, ja kun aamutelevisiossa kerrottiin asiasta ja toimittajilla oli edessään herkullisen näköisiä korvapuusteja, päätin itsekin leipoa niitä. Koska kaikkia tarvittavia raaka-aineita ei ollut kotona, Antti lähti kauppaan niitä ostamaan. Yhteentoista mennessä pellillinen korvapuusteja, toinen pellillinen pikkupullia sekä rahkapiirakka oli leivottu ja paistettu ja korvapuustit oli myös maistettu ja kelvollisiksi todettu.

Iltapäiväksi menin Rianan seuraksi, ja kun mietimme päivän ohjelmaa, yksi ehdotukseni oli, että leivotaan korvapuusteja. Tämä ehdotus sai eniten kannatusta, ja kun kaikkia tarvikkeita ei Rianankaan kotoa löytynyt, lähdimme lähikauppaan niitä ostamaan. Kassajonossa oli herrahenkilö, jolla oli pussillinen raakapakastettuja korvapuusteja ostoskärryssään. Oli kuulemma lähtenyt niitä hakemaan korvapuustipäivän kunniaksi.

Leivoimme Rianan kanssa gluteenittomia korvapuusteja. Niiden leipominen ei ollutkaan yhtä yksinkertaista kuin tavallisten korvapuustien, jotka olin leiponut hiivaleipäjauhoista. Nyt käytettiin gluteenitonta jauhoseosta, joka käyttäytyy leivottaessa aivan eri tavalla kuin vehnä/hiivaleipäjauho. Ensinnäkin taikina ei kohoa samalla tavalla, toiseksi vaikka taikinan kaulitseminen on melko helppoa, sen rullalle kääriminen on haastavaa, koska taikina on hyvin haurasta ja se repeää helposti. Riana hoiti leipomishomman alusta loppuun ilman apua, ainoastaan taikinalevyn rullaamisen teimme nelikätisesti. Näin rullasta tuli ehjä ja lopputuloksena saatiin tavallisen korvapuustin näköisiä leivonnaisia. Niiden maku oli hyvin korvapuustimainen, vaikka rakenne olikin tiiviimpi ja rapeampi kuin normaaleilla leivontajauhoilla leivottujen puustien.

Kun Gia tuli töistä, hän nuuhki ilmaa ja totesi, että tuoksuupas täällä hyvältä. Kun minä tulin alkuillasta kotiin, meilläkin leijui vielä kanelinen korvapuustin tuoksu.

Alkuviikosta katselimme Antin kanssa kaksi elokuvaa, joiden molempien pääosissa esiintyivät Jane Fonda ja Robert Redford. Ensin katsoimme Rites Batran ohjaaman tänä vuonna (2017) valmistuneen Netflix-elokuvan Sydänyöllä, joka perustuu Kent Harufin romaaniin ja kertoo leskeksi jääneistä Addiesta ja Louisista. Addie ja Louis asuvat saman kadun varrella ja heidän rakkaustarinansa alkaa siitä, kun he alkavat nukkua vierekkäin paetakseen yksinäisyyttä. Seuraavana päivänä katsoimme 50 vuotta sitten (1967) valmistuneen elokuvan Paljain jaloin puistossa (1967), jossa Jane Fonda ja Robert Redford esittävät nuortaparia, Redford esittää konservatiivista lakimiestä, joka nai Fondan esittämän villikkonaisen.