Aamulla satoi ja päivällä satoi, joten pihalle ei päässyt tekemään mitään. Toisaalta eilinen perennapenkeissä kykkiminen kangisti selkää sen verran, että päivän tauko sopi tähän kohtaan ihan hyvin.

DSCN2305.JPG

Tuusulan kunta ja Tuusulan taidemuseo toivottivat tämän päivän Helsingin Sanomissa hyvää syntymäpäivää Akseli Gallen-Kallelalle.

Tänään on Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotissyntymäpäivä. Hän syntyi 26.4.1865 Porissa ja kuoli vuonna 1931 Tukholmassa. Myös Tuusulassa juhlistetaan Akseli Gallen-Kallelan juhlavuotta. Halosenniemessä on toukokuun loppupuolelle asti näyttely Terve mieheen – Akseli Gallen-Kallela Pekka Halosen vieraana ja Erkkolassa avautuu keskiviikkona näyttely Karjalan kunnailla, jossa on esillä teoksia Pekka Haloselta ja Akseli Gallen-Kallelalta sekä myös Eero Järnefeltiltä, Rudolf Koivulta ja Martta Wendeliniltä.

DSCN2309.JPG

Suusi Sibelius -juhlakonsertin käsiohjelman kansilehti.

Sibelius Keravalla -juhlaviikon päättävä Suuri Sibelius -juhlakonsertti oli kunnianosoitus 150-vuotiaalle Sibeliukselle ja se järjestettiin tänään iltapäivällä Keravalla Keuda-talon Kerava-salissa. Eilen oli vielä joitakin lippuja myynnissä, joten ostin meille liput konserttiin. Tänään kaikki liput oli myyty ja tilaisuuden juontaja kertoi, että paikan päällekin oli ennen konserttia tullut runsaasti lipun kyselijöitä. Matkalla konserttiin poikkesimme Paippisiin iltapäiväkahville.

Suuri Sibelius -juhlakonsertti kokosi alueen osaajat yhteen esittämään Sibeliuksen tunnettuja sävelmiä. Konsertissa esitettiin muun muassa Karelia-sarja op. 11, Tuonelan joutsen op. 22, Impromptu jousille, Valse triste op. 44 ja Finlandia op. 26. Näiden lisäksi Lapsikuoro Kervuset, Naiskuoro Ilona ja Keravan Mieslaulajat vahvistettuna Tuusulan ja Järvenpään Mieslaulajilla esittivät Sibeliuksen säveltämiä kuorolauluja. Solistina esiintyivät mezzosopraani Melis Jaatinenja oboetaiteilija Aale Lindgen. Sibelius-orkesterin pohjaorkesterina oli Keravan musiikkiopiston Kamariorkesteri Tanto ja sitä vahvistivat Kellokosken soittokunta, Castor & Pollux -orkesteri ja joukko musiikkiopiston opettajia ja entisiä oppilaita. Ohjelmassa oli myös Keravan kuvataidekoulun Puu-animaatio Sibeliuksen Kuusi-sävellyksen säestyksellä sekä Tanssiteatteri Heiten tanssiteos Väliaikainen Sibeliuksen Tuonelan joutsenen säveliin. Tilaisuuden juontajana toimi Nicke Lignell.

Suuri Sibelius -juhlakonsertti oli aivan mahtava voimannäyte Keravan musiikkiyhteisöiltä. Esitykset olivat hienoja ja kun noin kaksisataa soittajaa ja laulajaa konsertin päätteeksi esitti Sibeliuksen Finlandian neljällesadalle kuulijalle, se oli jotain niin vaikuttavaa, että harvoin sellaista saa kokea. Sen jälkeen yleisö osoitti pitkään seisten suosiotaan.

Sibelius kärsi Helsingissä työrauhan puutteesta ja elämisen kalleudesta ja halusi maalle työskentelemään. Hän löysikin alivuokralaisasunnon Keravalta neiti Mimmi Lundgrenin suuresta huvilasta, jossa hän asui tammikuusta toukokuuhun vuonna 1899. Muu perhe asui talven Elisabetinkadulla Helsingissä. Lundgrenin talossa Sibelius viimeisteli ensimmäisen sinfoniansa ja Ateenalaisten laulun. Mimmi Lundgrenin ansiosta Sibelius löysi Keravalta Mattilan talon, jonka vuosivuokra oli 2100 nykyeuroa. Se oli vain kolmannes Helsingin Elisabetinkadun huoneiston kustannuksista. Sibeliuksen perhe muutti Mattilan taloon, jossa oli tupa, suuri sali ja kolme kamaria. Perheeseen kuului siihen aikaan aviopuolisoiden lisäksi kolme tytärtä ja palvelija.

Sibeliusten asuessa Keravalla perheen tytär Kirsti kuoli lavantautiin vuonna 1900 vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä. Keravan vuosina Sibeliuksen perhe asui pitkiä aikoja ulkomailla, muun muassa Saksassa ja Italiassa. Kesäisin perhe vietti aikaa Järnefelteillä Lohjalla. Mattilan talossa Sibelius uusi ensimmäisen sinfoniansa ja viimeisteli toisen sinfonian sekä Tulen synty -sävellyksen ja sävelsi Finlandian. (www.sibelius.fi) Vuonna 1902 Sibeliukset muuttivat Keravalta Helsinkiin ja vuonna 1904 he muuttivat Järvenpään Ainolaan.