Eilen keskiviikkona aamulla alkoi lumisade ja lunta tuli melko reippaasti niin, että maa oli jonkin aikaa valkoinen. Ulkona tuntui suorastaan kylmältä ja kun Riana pääsi koulusta, menimme nopeasti sisälle emmekä lähteneet edes Taidetehtaalla käymään, vaikka olimme niin suunnitelleet, vaan päätimme odottaa, että ilmat vähän lämpenevät. Seurasin Rianan matematiikan tehtävien tekemistä ja huomasin, että hän on alkanut merkitä lukuun seitsemän poikkiviivan. Poikkiviiva otettiin Suomessa käyttöön ensimmäistä kertaa 1950-luvulla ja se poistettiin opetussuunnitelmasta vuonna 2004. Nyt Opetushallitus kuitenkin harkitsee sen palauttamista seuraavan opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä vuonna 2016. Yhtenä syynä lienee se, että uusi poikkiviivaton kirjoitustapa on lisännyt hylättyjen äänien määrää vaaleissa koska seitsemän ja yksi on vaikea erottaa toisistaan. Muualla Euroopassa poikkiviiva on harvinainen.

Matematiikan tehtävien jälkeen Riana jatkoi keskeneräisen taulun maalaamista ja välillä hän teki pari onnittelukorttia lähiaikoina syntymäpäiviä viettäviä ystäviään varten. Korttien tekeminen on hänestä erityisen mukavaa ja hän halusikin tietää, mitä kaikkia sellaisia juhlapäiviä on tulossa, joita varten voisi jo etukäteen tehdä kortteja annettavaksi perheenjäsenille ja ystäville. Väritimme myös yhteistyönä muutaman värityskirjan kuvan ja se vasta olikin hauskaa.

Kevätmessut avautuivat tänään Messukeskuksessa ja menin käymään siellä nyt, kun viikonloppuna siellä on varmaan melkoinen ruuhka. Tällä kertaa Kevätmessut on tapahtumakokonaisuus, johon kuuluu viidet messut ja Kevätpuutarha-messut, joista lähinnä olin kiinnostunut, on vain yksi näistä viidestä tapahtumasta. Muita messuja ovat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka&luomu. Minusta kevätpuutarha ansaitsisi ihan omat messut, nyt jotenkin tuntui, että en nähnyt juurikaan mitään uutta enkä saanut ideoita pihaan tai puutarhaan. Kivahan siellä kuitenkin oli käydä ja katsella kauniilta kukkaistutuksia. Ostin muutamia kallan mukuloita, koska ne ovat osoittautuneet niin kiitollisiksi kasvatettaviksi ja kukkivat pitkään. Olen talvehdittanut kaksi vuotta sitten ostamiani kallan mukuloita, mutta viime vuonna ne eivät enää kukkineet läheskään yhtä komeasti kuin ensimmäisenä vuonna. Saa nähdä, vieläkö ne tänä vuonna kukkivat. Kallan mukuloiden esittelijä kertoi, että niiden kukinta heikentyy vuosi vuodelta, mutta koska ne ovat melko edullisia, ei haittaa, vaikka ostaisi uudet mukulat joka vuosi. Niitä ei kuulemma pidä lannoittaa eikä kastella liikaa. Koska ne tykkäävät raudasta, multaan voi työntää ruostuneita rautanauloja tai nauloja voi liottaa kasteluvedessä ja tämä saa ne kukoistamaan.

Kallan kukka kesällä 2013 sateen jälkeen.

Kun Kevätpuutarha-osastolla ei ollut kauhean paljon kiinnostavaa nähtävää, katselin myös Lähiruoka&luomu-osastoa, jossa oli kaikenlaisten kivojen uutuustuotteiden maistiaisia. Messujen jälkeen menin Ritvalle ja Penalle, ja kun olin syönyt vatsan täyteen heidän tarjoamiaan herkkuja, kävin Ritvan kanssa pienellä kävelylenkillä. Tuuli oli melkoisen kolea ja kävelimme me mihin suuntaan tahansa, se tuntui aina puhaltavan vastaan. Kotimatkalla kävin ostamassa keittolihaa. Söderkullan S-Marketissa oli sen näköisiä keittolihakuutioita, että jätin ne ostamatta ja menin katsomaan K-Supermarketista. Sieltä löytyi tasan yksi rasia keittolihakuutioita. Se oli riittävän kokoinen ja ostin sen, kun kokonaista lihanpalaa tähän tarkoitukseen ei ollut tarjolla. Kotona keitin lihanpaloja pari tuntia mausteiden kanssa, minkä jälkeen liha tuntui murealta.